Manun kanssa ollaan puuhasteltu nyt enemmän taas agilityn parissa ja me päästiin kuin päästiinkin SM-kisoihin Ouluun. Reissu oli oikeinkin mukava ja onnistunut. Joukkueradalla kirmasimme WeCA:n joukkueessa tehden nollan (aika virheitä +0,02 tms), eteneminen oli kyllä huima. Mini-joukkueemme sijoittui 19/68! Yksilökarsintaradalla teimme hienoa ja nopeaa rataa, kunnes sijoituin putken eteen ja manu ei tätä "nähnyt". Siitä sitten kierto putken ulkokautta ja väärään päähän, kyllä harmitti mutta loppujen lopuksi olen hyvin ylpeä tekemiseemme. Tämän fiiliksen kun saisi taas normikisoihin. Meillä on sm-kisojen jälkeen ollut kisatauko ja tarkoitus olisi mennä elokuun lopussa Lietoon päin.
Manu täytti tuttuun tapaan sm-kisoissa vuosia ja nyt tuli täyteen jo 6-vuotta.
Tässä videot: joukkue ja yksilö
Kuva: Simo Aro
Manun kanssa ollaan tänä vuonna oltu kaksissa virallisissa rallytoko-kisoissa. Ensimmäinen kerta oli vähän "mennään läpällä kokeilemaan" ja radalla oli ihan kamalaa. Minua jännitti niin paljon etten suorituksen aikana hengittänyt ja olisin halunnut pois radalta... Tuloksena saatiin kuitenkin hyväksytty tulos pistein 70 eli nipin napin. Nyt viimeisimmässä kokeessa menin jo vähän paremmalla asenteella ja tarkasti sekä olin lukenut hieman jopa sääntöjä :) Saimme tulokseksi 98/100 pistettä ja olimme neljänsiä. Nyt vielä viimeiseen alokokeeseen syyskuussa ja katsotaan sitten josko tästä rallytokokärpänenkin purisi tosissaan ja pääsisimme ylempiin luokkiin.
Teuvo kuvattiin luustoltaan terveeksi toukokuun tienoilla sekä silmät, sydän ja polvet myös
, jeejee !
Tässä puolen vuoden aikana Teuvo on kehittynyt seuraavissa asioissa (Ja minä sen mukana):
1. Kestämään häiriötä enemmän. Olemme jopa kaksi kertaa osallistuneet epävirallisiin agikisoihin, ja muutama päivä sitten voitettiinkin yksi rata. Koira on saanut itseluottamusta ja vauhtia ja uskallan jopa laskea sen irti radalle mennessä. Vielä sen häiriön sietokyky ei ole lähelläkään täydellinen, enkä usko että siitä koskaan tulee häiriöherkätön. Tämä "ongelma" pitää vaan saada hallintaan ja fokusoitua oikeisiin asioihin. Ja tästä päästäänkin siihen agilityyn: suunnitelmissa olisi tammikuussa viimeistään startata viralliset. Meillä on nyt juoksu A-projektina, joka edistyy aika kivasti. Laitten siitä videota myöhemmin. Kepit ovat kivalla mallilla, niissä uutena tekniikkana vinokepit. Ainoa minkä koen ongelmallisimmaksi on keinu. Teuvossa on muutenkin nyt esiintynyt paukkuarkuutta, onneksi tämä ei näy arkielämässä.
Videot teuvon epiksistä : voittorata
2. Paimennus: Ollaan käyty keväällä kurssi Koirataidolla Kaisan opetuksessa. Vaikeuksina lähinnä ohjaajalla ollut hermojen menetys. Nyt Porissa ollaan kaverin luona käyty säännöllisesti viikoittain treenaamassa ja paimennus on mennyt selvästi eteenpäin. Koira menee jo paremmin maahan, ei vielä täydellisesti, mutta paremmin. Se kuuntelee minua, saan sen nyt suurempia taisteluita pois kentältä. Ja mikä parasta, en muista koska olisin viimeksi menettänyt hermoni lampailla !!! Teuvolle vielä vaikeaa on tasapainossa kuljetus sekä kaaret sillä ovat ahtaita. Positiivista että tasapainoon meno on edistynyt. Teuvo haluaisi kokoajan kasata ja juosta ympäri lampaita ja siksi kuljetus suoraan on sille hankalaa. Innolla odotan mitä tästä meidän paimennus harrastuksesta vielä kehkeytyy :)
3. Toko. Liikkeitä olemme laiskasti treenannut, mutta kokoajan siinäkin menty eteenpäin. Seuraamisessa pystymme tekemään jo pidempää pätkää palkatta ja erisuuntaan käännöksiä. Paikkamakuussa koira kestää jo paremmin ja paikkamakuun opettelussa olen alkanut nyt opettaa Teuvoa pitämään päätä maassa kun se makaa. Tokoliikkeet vaativat kyllä paljon vielä opettelua jos kisoihin mielimme. Etenkin suoritusten kytkeminen toisiinsa palkatta tulee meille varmasti olemaan haaste.
Tämä lista olikin kehittyneistä asioista, en viitsikään tehdä listaa tällä kertaa niistä missä me ei olla kehitytty yhtään ;)
Lopuksi vielä kuvasaastetta tässä tammikuun jälkeisistä tapahtumista. Käytiin myös Nelly Stenroosilla kuvauttamassa koiria ja hienoja kuvia tulikin:)
