Manu ja TK1

Vihdoin koitti se päivä(14.12.2014), kun saimme haluamamme eli TK 1 koulutustunnuksen. Olihan tätä jo kovasti odotettu ja tavoiteltu. Pisteillä ei tällä kertaa sen kummemmin juhlittu vaan 1-tulos tuli rimaa hipoen pisteillä 160,5. Luulempa että tulokset puhuivat puolestaan treenaamattomuudesta ja siitä että ulkona oli pakkasta jonkin verran. Paikkamakuut menivät käteen ja seuraaminen oli sitä perus sunnuntaikävelyä. Eli huonoista pisteistä en voi syyttää kuin omaa saamattomuuttani. Kokeen jälkeen jäimme koko porukka treenitauolle, Teuvo pääsi leikkimään halliin satunnaisesti. Ensi vuodeksi Manu on ilmoitettu toko kurssille jossa tarkoituksena hioa avoimen luokan liikkeet kuntoon. Otettiinkin tällä viikolla pieni varaslähtö noutoa ajatellen uuden kapulan kanssa. Nyt tuntuu että olemme pääsee kapulan veulaamisesta ja sylkäisystä isomman kapulan ansiosta !

Tässä Manun nouto. Tavoitteena on nyt saada avoimen luokan liikkeet hiottua siihen kuntoon että pääsisimme jo maaliskuussa kisaamaan. Seuraamisen aijon aloittaa lähes alusta, kosketuskepin kanssa. Seuraaminen on lähes tärkein osio ja meillä se menee nyt aika kehnosti. Myös luoksetulo pysäytyksen kanssa sekä kaukot ovat sellaisia joita pitää paljon treenata, muuten en näe meidän maaliskuun tavoitteessa mitään ongelmaa jos vain nämä saadaan kuntoon. Ilmoitin Manun rotujärjestön toko- ja tokoalokas kisoihin, innolla odotan mihin sijaan meidän pisteemme riittävät :)

Eilen palasi Teuvokin pitkältä treenitauoltaan. Meillä on ongelmaksi tullut häiriö treeneissä jota tuo junnu ei kestä. Tauon aikana ollaan vahvistettu keskinäistä suhdettamme lenkkien ja leikkimisen avulla ja ainakin eilen agilitytreeneissä näytti että hommat toimivat paremmin. Eilisten treenien jälkeen leijuinkin lähes pilvissä. Eilen samalla mietin tulevia tavoitteita Teuvon osalta, joita olen tietysti pienessä päässäni hiljaa asettanut. Vuoden päästä olisi tarkoitus startat viralliset agilitykilpailut- tämä ei tunnu niin kaukaiselta kun taas mietin että Tokoss pitäisi myös joskus kisata. En tiedä koska tuokin on siinä kunnossa että sen kanssa voisi toko kisoihin mennä? No kesällä ajattelin kuitenkin että olisi tarkoitus alkaa kiertää epävirallisia agilitykisoja ja no treenataan siinä samalla sitten tokoa niin eiköhän se joskus vuosien kuluttua tule olemaan kisakunnossa. Menihän mulla ja Manullakin siihen neljä vuotta ;)

Ensi vuoden kurssi- ja koulutussuunnitelmat näyttävät jo olevan hyvällä mallilla. Manulla alkaa toko kurssi niinkuin edellä mainitsin. Teuvo jatkaa pentujatkokurssilla helmikuun loppuun asti. Kevääksi on kaavailtu muutamia yksäreitä, päivät eivät ole vielä varmistuneet. Myös paimennuksia odottelen jo innolla, mutta ehkä niitä sitten pidemmällä kevättä. Tammikuun viimeisellä viikonlopulla menemme ensimmäiselle agilityleirille Riihimäelle, aika jännä juttu. Myös Manulla olisi tammikuussa yhdet viralliset startit agissa, tuplanollan metsästys alkaa sillä nolojuttu se on että hotelli on sm kisoihin varattu mutta nollat ei vielä kasassa ;). Myös ani pääsee starttaamaan mikäli ei aloita juoksujaan. Manulla on myös tammikuussa selkä- ja lonkkakuvaukset eli onhan tässä vuoden aluksi paljon tekemistä ja rahan menoakaan ei voi estää !

Alla muutamia jouluisia kuvia lumisessa metsässä :)

Tälläisen joulukortin kera toivotettiin naamakirjassa hyvät joulut :)

kuvailua ja treenejä

Taas on viime kerran päivitysestä aikaa. Aloitetaan sillä että viime lauantaina kisattiin Porissa agissa ja Anille ja Manulle molemmille yhdet hyppynollat sekä Manulle lisäksi aginolla kolmannella sijalla. Taas oli serti niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. No eiköhän meidän aika vielä joskus tule. Alla viimeinen agirata video.

Lähiaikoina ollaan treenattu aksaa ja tokoa joten ei mitään viime päivityksistä poikkeavaa. Video kertoo enemmän kuin sanat joten tässä Teuvon 7kk ikäistä tottistelua. Nyt vaihdettiin Teuvon kanssa tottistelu ryhmää, joten seuravaat 8 treenikertaa meillä on uusi kouluttaja, saa nähdä mitä siellä opitaan :) Meillä on Teuvon kanssa myös tulossa tottisseminaaria, josta toivottavasti saadaan hyviä vinkkejä. Leikkimisessä palautus pitäisi saada kuntoon jotta voidaan aloittaa noudon alkeita. Agilityn saralla sujuu myös kivasti, eilen treeneissä Teuvo näytti mulle jo sitä tulevaa vauhtia mitä joskus on luvassa ;)

Alla vielä treeni kuvia, tähtinä Teuvo ja Manu

Teuvo tullut viimeinkin Koiranettiin. Harmikseni kuulin, että vuoden alusta on tullut uusi sääntö,jossa WKC rekisteröityjen koirien sukutaulut eivät rekattaessa tule SKL:n näkyviin.

Nyt sunnuntaille odotellaan Manun kanssa peruutuspaikkaa TOKO kisoihin, jotta viimeisen ykköstuloksen metsästys saisi alkaa. Minä tyhmä kun unohdiin ilmoittaa Manun sinne, vaikka vartavasten olin töistä pyytänyt vapaata. Nämä alkaa myös olla näitä viimeisiä hallikisoja, jollei halli ole lämmitetty.

Toko ja tottis kärpänen puraissut!

Oltiin Manun kanssa toisissa virallisissa toko-kisoissa Ikaalisissa. Ajelin yksinäni jälleen kerran kisaamaan ja olen huomannut että tällöin ei tule jännitettyä. Toisaalta mietin meidän toko kisoja, en ole koskaan niitä jännittänyt enkä nytkään. Lukuunottamatta tietysti paikallamakuuta jolloin jännitän kuka hyökkää mistäkin Manun kimppuun.

Tällä kertaa Manu makasi paikallaan 2 minuutin ajan ja minä olin jännittynyt mutta onnesta soikea, miten taitava pieni kääpiö ja kokeetkin olivat vielä ulkokentällä. 

Tällä kertaa seuraaminen ei sujunut niin hyvin kuin viime kokeessa, mutta se oli tavallista Manun sunnuntaikävelyä ;). Maahanmeno seuraamisen yhteydessä sujui moitteitta, mutta tästä kuitenkin vain 9 pistettä. Luoksetulo oli 10 arvoinen niinkuin aina, tähän jos johonkin olen tyytyväinen meidän tokoilussa. Seisominen seuraamisen yhteydessä sujui mukavasti, olin tätä palauttanut Manun mieleen viimeisen viikon ajan ja kannatti! Estehyppy on meillä ollut aina varma, koskaan ei ole hypännyt takaisin, ennen tätä koepäivää ! Käskin Manun hypyn yli, seisomaan ja kävelin tämän vierelle. Kun käskin sivulle, tämä hyppäsi hypyn yli toistamiseen. Kyllä leukani loksahti auki, tähän mennessä olimme tehneet niin hienoa suoritusta ja luotin meidän estehyppyyn. Tämä osuus meni tietysti nollille mutta olen minä silti supertyytyväinen! Pisteemme riitti jälleen ykköstulokseen ja seuraavaksi alkaa TK1 tunnuksen metsästys, TOKO kalenteria on jo pälärätty kovasti.

Tässä vielä kokeen pisteytykset ja alhaalla suoritus videolla.

• Luoksepäästävyys  10
• Paikalla makaaminen 10
• Seuraaminen kytkettynä 8
• Seuraaminen taluttimetta 8,5
• Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9
• Luoksetulo 10
• Seisominen seuraamisen yhteydessä 9
• Estehyppy 0
• Kokonaisvaikutus 9

Yht. pistemäärä 165 (eli sama kuin viime kokeessa ;)) 1. Tulos

Manu ALO 165 pistettä

Viime kirjoittamisen jälkeen ollaan käyty Jenna Caloanderin koulutuksessa Manun kanssa joka oli ihan huippu koulutus! Tästä jäi käteen paljon uusi juttuja, uskoa koiraan sekä kontaktien opettamista juoksukontakteiksi. Tämän treenaus ollaan aloitettu, mutta se on kovin vaikeaa ja on vielä vaiheessa. Manun ja Anin kanssa päästiin edustamaan Harjavallan pavelu-ja seurakoirien järjestämään joka vuotiseen kaupunkitaisteluun jossa kisaa agilityseuroja läheltä Poria. Joukkueeseen valitaan neljä koirakkoa jokaisesta säkäluokasta. Meidän joukkueella ei mennyt niin kovin hyvin, oltiin viimeisiä kaikista seuroista :D

Manun kanssa oltiin pitkästä aikaa Tsaulla kisaamassa, Petteri Kermisen radoilla, ja olisko ollut Vesa Sivonen toinen tuomari. Petteri radat olivat tosi mukavia, suoraviivaisempia mutta tietysti sen huumassa kajahdettiin yksinkertaiseen kohtaan, niinkuin moni muukin. Reissulta jäi käteen kaksi hyllyä ja tältä toisen tuomarin radalta nolla. Viime kerralla Elina Jänesniemen yksärillä juttelimme paljon kisajännityksestäni ja siitä että on pakko vetää varman päälle. Tässä toiminnassa ei ole mitään järkeä ja yritän päästä tästä yli jotta uskallan kisoissa ottaa riskejä ja ottaa myös harjoittelun kannalta kisat. Nyt seuraavat kisat ovat näillä näkymin 5.10 samaisessa paikassa. Tavoitteenani on vetää hyvällä fiiliksellä ja jos hyllyjä tulee niitä tulee. Tässä pari viikkoiset kisaradat:

Manu Tsaulla

Jotenkin tuntuu että agility on ollut hieman taka-alalla. Laskin tänään agilitykertoja joita Teuvon kanssa olen tehnyt, ne voi laske hyvin kahdella kädellä. Onneksi meillä alkaa nyt pentukurssi Sonja Paavolan opissa ja saan tähän meidän tekemiseen lisää oppia. Enkä tarkoita että agility on tylsää, me ollaan vaan enemmän tottisteltu jota pidän tietysti tärkeänä jotta agility onnistuu. Agilityssa meillä onkin Teuvon kanssa ongelmana odottaminen eikä niinkää se etteikö tuo menisi esteitä ja tulisi ohjaukseen, päin vastoin- intoa ja vauhtia riittää sekä myös korvat ovat silloin tällöin paikalla :) Minulla on itsellä paljon ajatuksia ja odotuksia Teuvon ja agilityn suhteen, jotenkin vain on vaikeaa saada ajatukset teoiksi... Tottistelussa taas tunnen olevani Teuvon kanssa enemmän omalla mukavuusalueella ja opin tästäkin lajista kokoajan uutta. Olen super tyytyväinen meidän seuraamiseen ja leikkiminen sujuu liinan kanssa varsin hienosti. Tämän leikin suhteen haluaisin sen toimivan jotta voin siirtää lelun agilitykentille. Tottiksessa harjoitellaan myös uusia juttuja kuten "eteen menoa" eli juostaan toiseen päähän kentälle. Tykkään tosi paljon Teuvon draivista tehdä, se tekee kyllä täysillä ja on muutenkin niin hienossa tunnetilassa kun me tottistellaan. Yritän kuvata joku päivä videota meidän tekemisistä tottiskentillä :)

Paimennus taas Teuvon kans on edelleen ihmeellistä ja uutta ja tulee varmasti olemaan vielä pitkään. Huomenna meillä on 5 kertaisesta paimennuskurssista jäljellä viimeinen, saa nähdä mitä Kaisa on keksinyt meidän pään menoksi ;). Lampaiden keskuudessa Teuvo on oppinut tulemaan hienosti käskystä lampaille sekä jotenkin lopettamaan ja lähtemään hyvin lampailta. Ollaan harjoiteltu kotiläksyjä kotona, esimerkiksi vierelle tulemista, jotta pääsee takaisin lampaille, tämä sujuu arkielämässä hienosti, mutta lampailla vaatii treeniä treeniä. En muista näitä kaikkia hienoja termejä paimenuksessa mutta hienosti toi koira menee (varsinkin jos minä en toiminnallani sössisi vieressä). Katsotaan jos saisi huomenna jotain videolle. Kovasti olen videoita luvannut, katsotaan olenko sanojeni mittainen nainen! Loppun vielä muutamia kuvia koirista :)

Kuvasatoa agirodusta ja agipitsistä !

Nyt varmaan alkaa jo riittää :). Innoistuin vallan näistä kuvista sillä harvoin saa hyviä kisakuvia koirista. Näitä onkin sitte jaettu jo facebookissa ym. Agipitsistä mukaan tarttui ensimmäinen ens vuoden nolla, hylly sekä vitonen. Jotenkin kuumuus painoi enkä ollut itse tarkkana. No siitä nokka kohti tamperetta, yhden päivän palautuspäivä oli Manulla (Ani ei päässyt kisailemaan sillä aloitti sopivast juoksunsa ja päätin myös että nämä jääkööt viimeisiksi).  Tampereella ensimmäinen rata sujui ok, toisella radalla manu lähti hajun perään haahuilemaan ja tästä ajattelinkin että olisi jumissa. Odoteltiin seuraavan viikon fyssaria, joka oli tänään. Ja Manu oli kuin olikin jumissa. Harmittaa että en voi huomata niitä pieniä merkkejä ennenkuin koira on ihan juntturassa. Hyvin sai fyssari auki liikkeitä ja vielä hierojalle pitäisi mennä jahka sinne aika saadaan. 

Teuvolla on treenit sujuneet kivasti, se on mukavan ahne ja tykkää tehdä mun kanssa asioita. Tänään vaikeana treeninä oli toisten koirien häiriö ja leikki ei tänään oikeen sujunut. Meidän leikki on niin kiinni mun tunnetilastani, jos en anna kaikkeani niin ei anna Teuvokaan. Reilu meininki mun mielestä. Agilityhallilla meidän leikkimiset on ihan superhyviä, voi olla että hampailla on myös osuutta asiaan?

Ilmoittauduttiin Teuvon kanssa paimennuskurssille Koirataitoon, jossa Kaisa Hilska vetäjänä. Tätä innolla odotan. Sillä aikaa käydään kaverilla paimentelemassa sekä Somerolla. Olen alkanut myös Manun tokoa herättelemään, sillä ajatuksena olisi pian mennä toiseen viralliseen tokokokeeseen. Tokosta puheenollen meidän tokoseuran treeneihin haku alkaa ja minä kovasti yritän saada pk-tottiksesta minulle ja teuvolla paikkaa. Josko manun kanssa pääsisi joskus tässä porukalla järjestettyihin paikkamakuutreeneihin, jotka onkin ollut se päänvaiva meidän treeneissä. Mikä siinä on ettei siellä kaukana voi maata sitä kokoaikaa vaan välillä täytyy istua? ;) 

Ainiin, kuvien kuvaajina Maarit Puttonen ja Sirpa Saari.

SM-kisoja, Agirotua ja paljon muuta :)

Viime kirjoittamisesta onkin aikaa sillä kirjoituskärpänen ei ollut hetkeen puraissut. Osittain tuntuu että mulla on yksin kertaisesti ollut liian monta rautaa tulessa. Tehdään näistä kuluneista viikoista pieni pikainen sepustus. Eli 14.-15.6 oli kauan odotetut agilityn Sm-kisat Tampereen Hervannassa. Kisat alkoivat lauantaina meidän osalta joukkuekisassa. Joukkueessamme oli kaksi bison friseeta ja mitteli sekä tietysti manu. Joukkuerata oli ulkomaalaisen tuomarin tekemä. Alkuun näytti aika haasteelliselta kaikkine putkinensa, mutta lopulta rata oli ihan suoritettavissa. Tehtiin Manun kanssa hyvää rataa, mielestäni ihan mukavalla vauhdilla. Lopulta ratamme kaatui yhteen lähes viimeisestä esteistä. Koiran olisi kuulunut mennä takaakierrolle, mutta jotenkin kääntö oli liian voimakas ja koira ajatui jotenkin selkäni taakse. Tästä pieni harmitus pilalle menneeseen suoritukseen. Yksi taisi joukkueestamme saada tuloksen kun kaikki muut hyllyttivät. Ehkä ensi vuonna paremmin? Seuraavan päivän yksilöradalta tunnelmat eivät kovasti muuttuneet, päivästä jäi jälkeen vain harmitusta. Hyllytimme karsintaradalla lähes ensimmäisellä esteellä, rata oli helppo, sujuvat, minä juoksin, en odottanut koiraa ja koira ei tullut käteeni pakkovalssissa vaikka niin vaadeinkin. Koko loppurata meni plörinäksi, minä luovutin jne. Sellainen kokemus jäi sitten sm-kisoista, joita koko vuotta varten ollaan kerätty nollia? Tottakai ylipäätään osallistuminen näihin kisohin on hienoa, mutta toivoisi että koira kulkisi edes sitä vauhtia mitä se normaalisti kulkee. Toki ulkona oli myös kuuma eli syytän myös keliä koska sillä on Manuun niin suuri vaikutus. No tästä sisuuntuneena leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä ;)

5.-6.7 Oltiin ensimmäistä kertaa Agirodussa Turengissa. Tapahtuma oli oikein hieno ja osallistuin tänne molempien kääpiöiden kanssa. Ani oli meidän seuran joukkueessa, joka koostui x-rotuisista. Manu taasen sai edustaa Suomen kääpiöpinserit ry:n joukkuetta. Viikonloppuna oli ihan super helle-päivä, mutta onneksi molemmilla koirilla oli vain yksi rata. Rata jonka Tommi Raita-Aho oli meille kyhännyt oli ihmeellinen, ei vaikea, mutta tosi pienet estevälit ja muutenkin jotenkin vain outo. Anin kanssa sählättiin oikeen urakalla (Agirodussa saadut hylyt ja virheet muutetaan pisteiksi), saatiin varmaan 25pistettä kerättyä. (Hyl=10pistettä lisää ja kiellot/virheet= 5pistettä lisää aikaan.). Joukkueemme yhteistulos taisi olla jotain 80 pistettä ja näin ollen olimme aika keskellä joukkueita. Alkuun olimme hyvin pitkäänkin sijalla 5. 

 

Manun kanssa meillä oli aivan huikea joukkue: Paula & Elvis, Sanna & Edy sekä Kirsi & Mini. Olimme ainoa joukkue jotka kaikki tekivät neljä nollaa ! Olimme tällä tuloksella kuitenkin  vasta kakkosia sillä voittanut joukkue voitti meidät vitosella, tämä tietysti vähän kismitti ;) Alla meidän joukkueen tulos ja  yllä video. Tätä videota olen jo moneen otteeseen katsonut ja ihaillut! :D

No sitten mitä pentuun tulee, olin 13.pv tätä kuuta Mia Skogsterin pentuseminaarissa josta sain paljon hyviä vinkkejä pennun koulutukseen. Muun muassa siihen miten käden arvoa nostetaan ja miten seuraamisessa imutusta tulee jatkaa. Harmittaa ettei tähän seminaariin päässyt jo ennen pennun tuloa. Tietysti seminaarissa tuli taas sellainen olo, että mitään en ole tuon koiran kanssa tehnyt vaikka olisi pitänyt. Sen tiedän että tunnetila on se tärkein asia.

Teuvon kanssa ollaan tosiaan käyty muutamia kertoja agilityhallilla tekemässä putkea ja nyt ollaan otettu yhtä estettä. Kotipihassa olen harjoitellut takaakierto lähettämällä alustalle sekä käden kanssa ohjatessa. Palkkana lelu/namit. Nykyisin meillä sujuu leikkikin aika mukavasti, en ole ottanut asiasta stressiä. Nyt Teuvolla on kyllä hampaat vaihtumassa hyvää vauhtia joten pitää olla tarkkana tuon leikin kanssa.

Tottista/tokoa mitä se nyt onkaan, ollaan tehty pääasiassa eniten. Seuraamista imuttamalla, istumista, maahanmenoa. Minun täytyisi tehdä vielä treenisuunnitelmat meille jotta pysyisin jonkinlaisessa suunnitelmassa. Paimentamassa ollaan käyty Porissa 4 kertaa ja viikko sitten pääsimme Hilskan paimennukseen. Hilskalta saimme paljon tosi hyviä vinkkejä. Tärkeintä on yhdessä tekeminen ja raihoittuminen, lampaiden kunnioitus, paineen lisääminen-> lampaat liikkuu ja näin taas paineen poisto. Näin myös paimennusta lampaiden näkökulmasta. Nyt pitäisi annettuja treenejä mennä treenaamaan noin kolme kertaa ja sitten taas mennä Turkuun. Teuvolta tulee kuulemma luontaisemmin flänkit, mutta suoraan kuljettaminen on sille haasteellisempaa.

Lampaan kakka on hyvää ;)

Tälläistä tällä kertaa. Viikonloppuna mennään Manun kanssa Raumalle agipitsiin. Loppuun vielä kuvasaastetta menneiltä viikoilta!

 
 

Leikkimistä, leikkimistä ja leikkimistä

Teukan karenssi loppui tämän viikon maantaina, sen jälkeen ollaankin torstaihin asti puuhasteltu yhtä sun toista. Maanataina "isoveli" tuli leikkimään. Kyllä pojat vaan leikkii niin rajusti. Maantaina iltana kävin oman agiseuran kouluttajien treeneissä treenimässä Manun kanssa. Ei olla Manun kanssa tehty agilitya siihen reilu kuukauteen. Meno oli samanlaista kuin viime kesänä Lattomeren koulun kentällä. Haisteltiin ruohoa ja katseltiin lintuja. Tämä on jännä, koska viime kesänä ulkokisoissa meno ei kärsinyt vaikka treenit olivat välillä tälläisiä. Jokatapauksessa mennään lauantaina oman seuran agilitykisoihin vetämään kolme starttia. Katsotaan kuinka käy. Itse jos olisin Manu, näyttäisin huonolle omistajalleni keskisormea, joka on vain lähi aikoina keskittynyt pentuun. Manusta oikeast näkee kuinka "loukkaantunut" se on pennun saamasta huomiosta. En tiedä voivatko koirat loukkaantua mutta pennun tulon jälkeen manu ei ole ollut oma itsensä. Antaa kyllä jo pennun tulla samaan sänkyyn kanssaan ja voivat mutustella omia luitaan samassa sängyssä. No maanantaina treeneissä otin Teukan kanssa pientä leikin pätkää kentän laidalla, leikkiminen sujui hyvin, se jopa toi kaksi kertaa lelun mulle. Olin tyytyväinen sillä tämä oli ihan uusi paikka ja uusi tilanne sillä emme ole voineet käydä missään "koiranilmoilla". Lopuksi T pääsi leikkimään kahden koiran kanssa, tämä myös uusi tilanne sillä T ei ole nähnyt juurikaan muita koiria. Hyvin se kuitenkin alistui ja näin alkoi kilpajuoksu.

Tiistaina oli odotetut hakutreenit. Minulla ei ollut mitään käsitystä mitä näissä treeneissä tultaisiin tekemään. Olin toki lukenut netistä jotain ja kuunnellut mitä muut kertovat. Eri juttu on aina kun pääsee itse tekemään. Onneksi mulla on Teukan "veljen" omistaja tukena :D Maalimiehenä toiminen muille koirille oli kyllä typerää: makasin maassa pitkin pituuttani, maastokuviolline peitto päälläni ja odotin hiljaa paikallani koska koira löytäisi minut. Teuvon treenit menivät kuitenkin hienosti, alkuun ei tietenkään ollut mitään hajua hänellä mitä tapahtuisi. Ihanaa oli kuitenkin kun sai vieraalta ihmiseltä ruokaa ja kehuja. Tehtiin yhteensä neljä hakua ja viimeisen maalimiehen kohdalla T:llä oli jo hajua mitä tässä oikein tapahtuu ! Eli varmasti tullaan vielä menemään hakumettälle, sen verran mukava tunne jäi tästä.

Torstaina meillä oli Hirveen Harmikoiran yksityistunti (siis Teuvolla ja Vellun eli Teuvon "veljen" omistajalla). Harjoteltiin sitä kuuluisaa leikkimistä ja saatiin paljon hyviä vinkkejä. Teuvon lempi lelu on ehdottomasti Wubba lelu, niitä tarvitsee nyt hakea vielä toinen  jotta voidaan leikkiä vaihtoleikkiä. Saatiin seuraamiseen ja perusasentoon myös hyvää oppia, minun pitää tarkkaan katsoa mihin palkkaan koiraa, ei liian eteen. Kaikenkaikkiaan tunti oli hyvä, koska teuvo teki ja leikki kanssani vieraassa paikassa. Torstai iltana käytiin vielä kentällä treenaamassa agilitya. Vuorossa oli Ani joka pääsi myös kuukauden tauon jälkeen tekemään. Lauantaina olisi Anilla myös kolme starttia. Saa nähdä kuolenko yövuoron jälkeisiin startteihin. Tarkoituksena on mennä myös lainakoira Rico kelpien kanssa yksi rata. Treenit Ricon kanssa eivät menneet niin hyvin tänään kuin olisin toivonut. Lopuksi Teuvo pääsi tekemään esteen tarjoamista ja putkea ekaa kertaa. Muutaman kerran esteen tarjoamisella T tajusi homman nimen ja putkihullu tuosta koirasta ihan  varmasti saadaan, oli meno sellaista. Nyt meidän pitää vielä panostaa yhdessä tekemiseen erilaisissa paikoissa ja panostaa entisestään leikkiin..

p.s Mau valittiin meidän seuran sm-joukkueeseen. Hienoa että päästään sinne jo toista kertaa. Hotellikin on jo varattuna :) Suunnitelmissa on myös mikäli työvuorot antava myöden, osallistua Manun kanssa agirotuun edustamaan SKPIN eli suomen kääpiöpinserit Ry:n joukkuetta sekä Anin kanssa X-rotuisten joukkuetta WeCa:lta :)

Toivutaan kennelyskästä

Lauma on taas koossa kotona sillä Teuvo sairastui kuitenkin tähän yskään tämän viikon tiistaina. Hain siis Manun ja Anin kotiin. Voi sitä näkyä kuinka viikossa voi saada kaksi koiraa niin paljon lihoamaan. Äitini ei ollut tajunnut antaa koirille vähemmän ruokaa (antaa muutenkin normaalia enemmän koska koirienhan ei kuulu nähdä nälkää) vaikka koiria ei lenkitetty koska olivat "vuodelevossa". Itse en tätä itsestäänselvyytenä muistanut mainita. No meillä on kova kunto/laihdutuskuuri kunhan taudista selvitään. Hieman hirvittää nuo tulleet kilot ,koska pienessä koirassa tuokin määrä saa taas lihaksetkin jumiin ym. Meillä on kova treenaaminen että ollaan kunnossa SM-kisoissa :)

"Vanhukset" eivät ole vielä sulattaneet pentua. Tänään näin kyllä Anin jopa leikkivät Teukan kanssa, hetken. Enkä oo silti varma oliko se täysin leikkiä mutta selvästi lämpeemistä tapahtuu. Manu haluaa olla omassa rauhassa ja pentu pois hänen silmistään.

Tosiaan tämä viikko mennyt sisäoloissa koirien kanssa, treenailtu ollaan pienesti ruokien yhteydessä kotitokoa. Teuvon kanssa ollaan naksutin opittu aika kivasti, seuraamista imutuksella ollaan tehty ja aika kivasti sujuu. Tänään aloitin kosketuskepin treenaamisen, jonkunlainen lamppu taisi koiralla syttyä! Istuminen on siinä mallissa että käsky sanaa olen muutaman kerran jo sanonut. Tosiaan uusia ja innostavia vinkkejä sain tänään agilityn koulutusohjaajan peruskurssilla ollessani. Tämä tuli tosiaan täydelliseen vaiheeseen koska kävimme siellä läpi miten aletaan opettelemaan esteitä. Minulla on ollut ajatus kyllä mitä tulen Teuvon kanssa tekemään ja mitä en, mutta tämän päiväinen vain vahvisti ajatuksiani. Tarkoitus olisi alkaa opetella Teuvon kanssa takajalkojen laittoa ämpärille, esteen tarjoamista sekä myöhemmässä vaiheessa pitäisi väsätä kehikko jonka avulla treenaamme juoksukontakteja. En tiedä tulenko pysymään tuon koiran perässä, mutta juoksukontaktit ovat niin makeen näköiset että haluan Teuvolle sellaiset. Tässä nyt siis odotellaan että Teuvo paranisi (Ani ja Manu myös), jotta päästään treenihallille katselemaan ja jotain pientä tekemään. 

Mukavia uutisia myös tänään, sain viestin että päästiin Noora Keskievarin tunnille, jotka alkavat jo kesäkuussa. Ainoana murheena on yksinajaminen Turkuun, mutta eiköhän sitä 5 tunnin takia voi tehdä :)

Manu ja Teuvo ovat jopa päässeet samaan kuvaan. Manun ilme kertoo kaiken tilanteesta.

Minulla olisi myös videomateriaalia, mutta niitä en saa nyt yhdistettyä koneelle.

Teukka tänään 9 vk :)

Meille kuuluu oikein hyvää, mutta myös erittäin huonoa. Mieltä kiusaa se, että Manu sairastui edellisyönä kennelyskään (mikä on jo itsessään ihan kamalaa), mutta myös se että pentu on sen saanut. Vein vanhemmat koirat heti porukoilleni, jotta tauti et pentuun leviäisi. Myös eläinlääkärille soitettu ja nyt mennään ihan rauhallisesti eteenpäin ja odotetaan joskos Manun yskintä tässä parin päivän sisällä vähentyisi. Äitini tietysti stressaa ja panikoi minkä ehtii ja yrittää tartuttaa sitä minuun. Kamalinta on se että minun pitäisi kotona olla iloinen vaikka surettaa etten ole hoitamassa noita kahta... Kennelyskä ku voi tarttua myös minun välitykselläni joten en ota sitä riskiä että menisin katsomaan Manua ja Ania. Eli me ollaan nyt sitten reilu 2 viikkoa karanteenissa koirajutuista. Eli suunnitelmiin tuli nyt suuret muutokset. 

Ehdittiin me ennen tätä kennelyskäepisodia, käydä moikkaamassa Teukan "velipuolta" sekä narttu bordercolliepentua :) Velipuolilla oli kova meno päällä, riehumista riitti. Oli se vaan mukava katsoa toisten temmeltämistä. Kaverini sai räpsittyä hienoja kuvia pojista, niitä löytyy tekstin lopusta. Vapaana Teukka on jo ollut kivasti sekä yksin oleminen on tähän asti mennyt hyvin. Parissa päivässä huomaa jo hyvin kuinka se hakee kontaktia, on se muutenkin niin sosiaalinen pentu. Oikeastaan minkään kanssa ei ole vielä ollut mitään suurempaa ongelmaa ja naksuttelun olen aloittanut tänään. Toivotaan että kaikki sujuu samaan malliin. 

Lauma kasvoi yhdellä!

Tänä yönä klo 00.30 ajettiin kaverin pihaan, joka oli miehensä kanssa tulossa Helsingistä kolmen kelpien kanssa. Yksi oli jo noudettu omaan kotiin Hki-lentokentällä. Nämä pennut kaverini haki yksin Englannista asti. Heillä oli pitkä matka edessä ja minä olin töissä ja kovasti odottamassa pentua saapuvaksi. Vihdoinkin kello siirtyi eteenpäin ja saatiin lähteä noutamaan koiria.

Auton ovet avatessa eteen astui "miellyttävän" pistävä tuoksu. Kakarat pääsivät ensitöikseen pesulle, omissa jätöksissään kun olivat kierineet kopissa. Rassukat, varmasti niillä raskas ja pelottava lentomatka :(. Pennuista ei kuitenkaan näkynyt hetkeäkään että olisivat raskaan päivään olleet koneessa taikka istuneet autossa. Meno oli aikamoista riehumista. 

Kaverini toi tosiaan itselleen pennun, minulle sekä kahdelle muulle suomalaiselle. Tämä pennun otto meni aika nopealla aikataululla ja odottamista ei ollut kauheasti. Itsekään en meinannu pysyä näissä viime ajan koirakuvioissa, mutta nyt meillä on se kauan haaveksimani workingkelpie. Ensiajatus nähtyäni oli, että ompas energinen ja oman tahtonsa tietävä pentu. Ja tätä mieltä olen edelleenkin. Meidän pennulla on järki päässä, alistuu vanhemmille koirille ja on reipas. Mitä nyt päivän aikana voi omasta koirastaan sanoa?!

Pentu sai nimekseen Teuvo. Nimi sopii laumaamme ja näyttäähän pentu myös vähän Teuvolta ;) Pennulle on varattu suunnitelmia agilityyn, tokoon sekä paimennukseen. Todennäköisesti tullaan kokeilemaan paljon muutakin. Nyt alkuun keskitytään kivaan tekemiseen, yhteisen sävelen löytämiseen ja perustottelevaisuuden opetteluun. Tällä hetkellä pentu kuorsaa vatsa täynnä omassa sängyssään, kuorsaten ja nähden pennun hyviä unia :)

Teuvon oma esittelysivu !

Alla ihka ensimmäinen yökuva juuri tulleesta perheenjäsenestä. Vauhtia oli ja vaikea oli saada kännykällä kuvaa :)

Manu valloittamassa Oulua sekä sunnuntaikävelemässä ensimmäisissä TOKOkisoissa

Viikonlopun suunnitelmana oli mennä Ouluun kaverin kanssa, ottaa poikaystävät ja koirat mukaan. Reissun tarkoitus oli mennä katsomaan kaverini tulevaa bc-pentua sekä samalla pyrähtää agikisoissa, pieni irtiotto arjen keskellä. Tiesin että viikonlopusta tulee rankka, sillä sunnuntaiksi ilmoitin minut ja Manun ensimmäiseen tokokokeeseen.

Perjantaina startattiin klo 17 Ouluun. Perillä oltiin vasta myöhään ja yö kului nopeasti hotellissa. Lauantaina lähdettiin Oulunsaloon lällyttämään pentuja, ja kyllä olivatkin suloisia. Toivottavasti saisin itsellenikin pienen ällöttävän pennun nuuskuteltavaksi vielä tänä vuonna.. Kasvattajan luona meni tovi aikaa ja pääsimpä siellä katsomaan myös workingkelpietä ja kuulemaan kasvattajan mielipiteitä näiden kahden rodun eroista. Tämä wörkki oli kyllä hauska (ja vähän myös hullu) tapaus :). Kaverini joutuu nyt odottelemaan vielä kolme viikkoa pentua kotiin saapuvaksi, mutta lohdutin että kyllä se aika nopeasti menee. 

Tämän jälkeen mentiin Oulun koirakerhon järjestämiin virallisiin agikisoihin, jossa meillä oli Manun kanssa kaksi agistarttia. Jotenkin ajatuksena oli ettei Oulussa varmaan ole niin kovaa tasoa mitä täällä meillä päin, mutta luuloni osottautui vääräksi. Oulussa oli kovinkin nopeeta ja osaavaa porukkaa. Tuomarina kisoissa oli Ritva Herrala, aivan uusi tuomari meille, mutta erittäin positiivinen kokemus eli hänen radoilleen voi mennä myös tulevaisuudessa. Rataprofiilia ei näe nyt mistään, sillä emme kuvanneet ratoja lainkaan, harmi. Radat olivat kuitenkin nopea tempoisia, sai juosta. Eivät liian helppoja, mutta eivät myöskään liian vaikeita. Manulla oli oikein hyvä vauhti ja rata tuntui mielestäni sujuvalta. Ainoa ongelma minulla oli taas rytmittämisen kanssa, eli tuli taas liian kovaa rynnistettyä esteeltä toiselle joka sekoitti omaa ohjausta. Eli tältä ekalta agiradalta saatiin nolla, ajalla -5,xx. Tämä riitti sijoitukseen 12/30?. Myös reissukaverimme saivat samalta radalta nollan! 

Toinen rata oli myös kiva, yhtä lujaa sai mennä. Itseasiassa tämä toinen rata oli ensimmäinen rata käännettynä ja muutamia esteitä oli vaihdettu.  Mulla oli tällä radalla vielä kiireempi mitä ensimmäisellä ja se kostautui sitten. Ensini otettiin kielto hypyltä, jota syytän ihan Manun viaksi. Tämän jälkeen ohjaus "hajosi" ja tuli vedätettyä liikaa ja näin ollen mentiin yhden esteen ohitse. Liekö kova temponi johtuvan uusista juoksuhousuista joita tuli kokeiltua, vai mistä moinen vauhti mahtoi löytyä? ;) Kaikenkaikkiaan parasta, että minulle jäi taas hyvä mieli kisoista ja nyt oli mukana sitä intoa mikä on ollut kauan hukassa. Ja nyt meillä on myös yksi nolla kisakalenterissa joka on saatu Oulusta. Meillä on tällä hetkellä 22 nollaa radoilta ja tuli matkan aikana myös vähän suunniteltua SM-kisojen hotellissayöpymistä ym. 

Alla kuva pojista nollaratojen jälkeen. Ilma oli mukava, vähän viileä mutta auringossa tarkeni jo.

Sunnuntai aamuna oltiin kotona 3.15, siitä suoriksi nukkumaan ja herätyskello soittamaan klo 8.50 tokokisoihin. Voin sanoa aamulla ei paljoa naurattanut. Minulla oli vähän jo sellainen asenne että "mennään nyt katsomaan, ei tästä mitään kuitenkaan tule kun Manukin on väsynyt eilisestä". Tässä taas nähdään tämä minkä olen ennenkin todennut: kun otan asenteen että kaikki menee pieleen niin yllätyn positiivisesti. Kun lähden tappomeiningillä kisoihin ym, niin silloin kisaamisesta ei tule yhtään mitään. Eli pessimisti ei pety?

Kokeet olivat tosiaan Porissa ja tuomarina Ilkka Sten. Startattiin ekassa ryhmässä alokasluokassa ja oltiin ryhmän viimeisinä vuorossa. Tässä meidän pisteytykset sekä suluissa omat selitykset ja mielipiteet :D

• Luoksepäästävyys 10
• Paikalla makaaminen 5     (Manu meni maahan, mutta nousi istumaan. Vierestä lähti eurasier toista koiraa moikkaamaan ja lähtivät juoksemaan yhdessä, Manu istui silti nätisti joten peukku sille. Tämä toisaalta outoa, koska Manu ei juurikaan nouse, lukuunottamatta viime keskiviikon kisanomaisia treenejä, istumaan/lähde paikalta. Toisaalta, voi olla että oli aamulla hiukan kylmä, mitä tuon kääpiön ajatuksistakaan tietää.)
• Seuraaminen kytkettynä 8
• Seuraaminen taluttimetta 7 (yleensä taluttimetta seuraaminen on ollut Manulle vahvempi. Seuraaminen tänään oli muutenkin sunnuntaikävelyä muistuttavaa ja kun lähdin juoksemaan seuraamisessa Manu ampaisi hetkellisesti pidemmälle ja oli muutenkin pihalla)
• Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8 (Manu nosti kyynärpäät ilmaan. Eli jos näistä kokeista jotain jäi mieleen niin maahanmeno pissi :))
•  Luoksetulo 10
• Seisominen seuraamisen yhteydessä 10 (Jes, parin viikon tehotreeni toi tulosta :p)
• Estehyppy 10
• Kokonaisvaikutus 10

Yhteispisteet 165 ja sijoitus 11/24. Eli todellakin yllätyin positiivisesti ja mitä pidemmälle koetta mentiin sitä parempi fiilis, eli heti kun päästiin tuosta seuraamisesta pois niin tuntu jopa kivalta tehdä yhdessä liikkeitä. Tämä mulla onkin ongelmana että pitäisi keskittyä omaan fiilikseen ja pitää hauskaa. Tässä kuitenkin onnistuin mielestäni aika hyvin.  Harmikseni kukaan ei ollut kuvaamassa meidän suoritusta, olisi ollut jälkeenpäin ihan kiva nähdä miltä esim. seuraaminen näytti. Mutta nyt tiedän mitä meidän pitää treenata ja olen jo katsonut tulevia tokokokeita, vielä pitää odottaa työvuoroja josko voi laittaa ilmoittautumisia menemään :)

Vanhan vuoro väistyä ja tilalle uutta

Päätin aloittaa "puhtaalta" pöydältä ja tehdä uuden blogin. Vanhan päivittämisestä onkin jo pari vuotta. Toivottavasti nyt tulisi kirjoitettua enemmän ja luettua myös muiden blogeja. Tämän blogin pääpainona tietysti nimestäkin päätellen on koirat ja yhdessä tekeminen. Blogin opetteleminen on vielä vaiheessa ja tällä hetkellä näkyvillä on vain raaka pohja. Josko sitä illemmalla opettelisi enemmän käyttämään ja muokkaamaan. 

Seuraavana viikonloppuna on suunnitelmissa mennä Ouluun agilitykisoihin. Mennään kaverin tulevaa pentua katsomaan ja samalla otetaan pieni irtiotto arjesta ;). Sunnuntaina debytoidaan Manun kanssa vihdoinkin Alokkaassa. Kirjoittelen viikonlopun tunnelmista kun nämä koitokset on ohi. Sen verran voin kertoa että ohjaajaa jännittää tokokokeet niin pirusti :)

Tästä pääsee vielä vanhaan blogiin: http://anijamanu.blogspot.fi/