Kuvasatoa agirodusta ja agipitsistä !

Nyt varmaan alkaa jo riittää :). Innoistuin vallan näistä kuvista sillä harvoin saa hyviä kisakuvia koirista. Näitä onkin sitte jaettu jo facebookissa ym. Agipitsistä mukaan tarttui ensimmäinen ens vuoden nolla, hylly sekä vitonen. Jotenkin kuumuus painoi enkä ollut itse tarkkana. No siitä nokka kohti tamperetta, yhden päivän palautuspäivä oli Manulla (Ani ei päässyt kisailemaan sillä aloitti sopivast juoksunsa ja päätin myös että nämä jääkööt viimeisiksi).  Tampereella ensimmäinen rata sujui ok, toisella radalla manu lähti hajun perään haahuilemaan ja tästä ajattelinkin että olisi jumissa. Odoteltiin seuraavan viikon fyssaria, joka oli tänään. Ja Manu oli kuin olikin jumissa. Harmittaa että en voi huomata niitä pieniä merkkejä ennenkuin koira on ihan juntturassa. Hyvin sai fyssari auki liikkeitä ja vielä hierojalle pitäisi mennä jahka sinne aika saadaan. 

Teuvolla on treenit sujuneet kivasti, se on mukavan ahne ja tykkää tehdä mun kanssa asioita. Tänään vaikeana treeninä oli toisten koirien häiriö ja leikki ei tänään oikeen sujunut. Meidän leikki on niin kiinni mun tunnetilastani, jos en anna kaikkeani niin ei anna Teuvokaan. Reilu meininki mun mielestä. Agilityhallilla meidän leikkimiset on ihan superhyviä, voi olla että hampailla on myös osuutta asiaan?

Ilmoittauduttiin Teuvon kanssa paimennuskurssille Koirataitoon, jossa Kaisa Hilska vetäjänä. Tätä innolla odotan. Sillä aikaa käydään kaverilla paimentelemassa sekä Somerolla. Olen alkanut myös Manun tokoa herättelemään, sillä ajatuksena olisi pian mennä toiseen viralliseen tokokokeeseen. Tokosta puheenollen meidän tokoseuran treeneihin haku alkaa ja minä kovasti yritän saada pk-tottiksesta minulle ja teuvolla paikkaa. Josko manun kanssa pääsisi joskus tässä porukalla järjestettyihin paikkamakuutreeneihin, jotka onkin ollut se päänvaiva meidän treeneissä. Mikä siinä on ettei siellä kaukana voi maata sitä kokoaikaa vaan välillä täytyy istua? ;) 

Ainiin, kuvien kuvaajina Maarit Puttonen ja Sirpa Saari.

SM-kisoja, Agirotua ja paljon muuta :)

Viime kirjoittamisesta onkin aikaa sillä kirjoituskärpänen ei ollut hetkeen puraissut. Osittain tuntuu että mulla on yksin kertaisesti ollut liian monta rautaa tulessa. Tehdään näistä kuluneista viikoista pieni pikainen sepustus. Eli 14.-15.6 oli kauan odotetut agilityn Sm-kisat Tampereen Hervannassa. Kisat alkoivat lauantaina meidän osalta joukkuekisassa. Joukkueessamme oli kaksi bison friseeta ja mitteli sekä tietysti manu. Joukkuerata oli ulkomaalaisen tuomarin tekemä. Alkuun näytti aika haasteelliselta kaikkine putkinensa, mutta lopulta rata oli ihan suoritettavissa. Tehtiin Manun kanssa hyvää rataa, mielestäni ihan mukavalla vauhdilla. Lopulta ratamme kaatui yhteen lähes viimeisestä esteistä. Koiran olisi kuulunut mennä takaakierrolle, mutta jotenkin kääntö oli liian voimakas ja koira ajatui jotenkin selkäni taakse. Tästä pieni harmitus pilalle menneeseen suoritukseen. Yksi taisi joukkueestamme saada tuloksen kun kaikki muut hyllyttivät. Ehkä ensi vuonna paremmin? Seuraavan päivän yksilöradalta tunnelmat eivät kovasti muuttuneet, päivästä jäi jälkeen vain harmitusta. Hyllytimme karsintaradalla lähes ensimmäisellä esteellä, rata oli helppo, sujuvat, minä juoksin, en odottanut koiraa ja koira ei tullut käteeni pakkovalssissa vaikka niin vaadeinkin. Koko loppurata meni plörinäksi, minä luovutin jne. Sellainen kokemus jäi sitten sm-kisoista, joita koko vuotta varten ollaan kerätty nollia? Tottakai ylipäätään osallistuminen näihin kisohin on hienoa, mutta toivoisi että koira kulkisi edes sitä vauhtia mitä se normaalisti kulkee. Toki ulkona oli myös kuuma eli syytän myös keliä koska sillä on Manuun niin suuri vaikutus. No tästä sisuuntuneena leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä ;)

5.-6.7 Oltiin ensimmäistä kertaa Agirodussa Turengissa. Tapahtuma oli oikein hieno ja osallistuin tänne molempien kääpiöiden kanssa. Ani oli meidän seuran joukkueessa, joka koostui x-rotuisista. Manu taasen sai edustaa Suomen kääpiöpinserit ry:n joukkuetta. Viikonloppuna oli ihan super helle-päivä, mutta onneksi molemmilla koirilla oli vain yksi rata. Rata jonka Tommi Raita-Aho oli meille kyhännyt oli ihmeellinen, ei vaikea, mutta tosi pienet estevälit ja muutenkin jotenkin vain outo. Anin kanssa sählättiin oikeen urakalla (Agirodussa saadut hylyt ja virheet muutetaan pisteiksi), saatiin varmaan 25pistettä kerättyä. (Hyl=10pistettä lisää ja kiellot/virheet= 5pistettä lisää aikaan.). Joukkueemme yhteistulos taisi olla jotain 80 pistettä ja näin ollen olimme aika keskellä joukkueita. Alkuun olimme hyvin pitkäänkin sijalla 5. 

 

Manun kanssa meillä oli aivan huikea joukkue: Paula & Elvis, Sanna & Edy sekä Kirsi & Mini. Olimme ainoa joukkue jotka kaikki tekivät neljä nollaa ! Olimme tällä tuloksella kuitenkin  vasta kakkosia sillä voittanut joukkue voitti meidät vitosella, tämä tietysti vähän kismitti ;) Alla meidän joukkueen tulos ja  yllä video. Tätä videota olen jo moneen otteeseen katsonut ja ihaillut! :D

No sitten mitä pentuun tulee, olin 13.pv tätä kuuta Mia Skogsterin pentuseminaarissa josta sain paljon hyviä vinkkejä pennun koulutukseen. Muun muassa siihen miten käden arvoa nostetaan ja miten seuraamisessa imutusta tulee jatkaa. Harmittaa ettei tähän seminaariin päässyt jo ennen pennun tuloa. Tietysti seminaarissa tuli taas sellainen olo, että mitään en ole tuon koiran kanssa tehnyt vaikka olisi pitänyt. Sen tiedän että tunnetila on se tärkein asia.

Teuvon kanssa ollaan tosiaan käyty muutamia kertoja agilityhallilla tekemässä putkea ja nyt ollaan otettu yhtä estettä. Kotipihassa olen harjoitellut takaakierto lähettämällä alustalle sekä käden kanssa ohjatessa. Palkkana lelu/namit. Nykyisin meillä sujuu leikkikin aika mukavasti, en ole ottanut asiasta stressiä. Nyt Teuvolla on kyllä hampaat vaihtumassa hyvää vauhtia joten pitää olla tarkkana tuon leikin kanssa.

Tottista/tokoa mitä se nyt onkaan, ollaan tehty pääasiassa eniten. Seuraamista imuttamalla, istumista, maahanmenoa. Minun täytyisi tehdä vielä treenisuunnitelmat meille jotta pysyisin jonkinlaisessa suunnitelmassa. Paimentamassa ollaan käyty Porissa 4 kertaa ja viikko sitten pääsimme Hilskan paimennukseen. Hilskalta saimme paljon tosi hyviä vinkkejä. Tärkeintä on yhdessä tekeminen ja raihoittuminen, lampaiden kunnioitus, paineen lisääminen-> lampaat liikkuu ja näin taas paineen poisto. Näin myös paimennusta lampaiden näkökulmasta. Nyt pitäisi annettuja treenejä mennä treenaamaan noin kolme kertaa ja sitten taas mennä Turkuun. Teuvolta tulee kuulemma luontaisemmin flänkit, mutta suoraan kuljettaminen on sille haasteellisempaa.

Lampaan kakka on hyvää ;)

Tälläistä tällä kertaa. Viikonloppuna mennään Manun kanssa Raumalle agipitsiin. Loppuun vielä kuvasaastetta menneiltä viikoilta!